Lämmön- ja käyttötarpeen tiedostaminen auttaa onnistuneilla takkiostoksilla

Lämmön- ja käyttötarpeen tiedostaminen auttaa onnistuneilla takkiostoksilla

Varmasti monessa perheessä on etenkin näin talvella hämmästelty perheenjäsenten välisiä eroja pukeutumisessa kodin sisätiloissa tai ulkoillessa pakkasessa. Siinä kun nainen vetää sohvalla ylleen villasukkaa ja -paitaa sekä Kulkuri-torkkupeittoa, mies tuskailee t-paidassa takasta hohkaavan lämmön määrää. Sama ilmiö näkyy myös ulkoillessa. Kykymme tuottaa lämpöä on yksilöllinen ja vaikuttaa lämmöntarpeeseemme.

Untuvan lämpö syntyy yhdessä käyttäjän kanssa

Untuva- ja kevytuntuvatakin luonnollinen, kevyt ja suloinen lämpö syntyy untuvan sitoessa hahtuvaiseen olemukseensa ihmisen tuottaman lämmön. Ihmisen ja ympäröivän säätilaan väliin muodostuu pehmeä ja lämmin ilmakerros. Kokemukseen takin lämpimyydestä vaikuttaa kunkin ihmisen yksilöllinen kyky tuottaa lämpöä. Sen vuoksi on mahdotonta määrittää mihin lämpötilaan takki soveltuu, sillä lämmön tai kylmän kokeminen vaihtelee suuresti eri henkilöillä. Takki, jonka helposti paleleva vetää ylleen viileänä kesäiltana, saattaa kuumaverisellä olla pakkaspäivien lenkkitakki.

Joutsen Tauko Color -untuvatakki

 

Helsingin Sanomien 3.12.2020 julkaistussa artikkelissa ympäristöterveyden dosentti Tiina Ikäheimo kertoo, että ihonalainen rasva hidastaa kehon jäähtymistä ja suuret lihakset tuottavat tehokkaimmin lämpöä. Ero lihasten koossa selittänee osaltaan sen, miksi naiset palelevat usein miehiä herkemmin. Lihasten tekemän työn ja lämmöntuotannon ansiosta pysymme lämpiminä, kun liikumme. Reippaalla lenkillä tarvitsee paljon vähemmän vaatetta kuin paikallaan oleskellessa. Sen vuoksi reippaalla lenkillä pakkasessa kevytuntuvatakki tuntuu mukavalta, mutta bussipysäkillä seisoskellessa vain pitkä untuvatakki tuo tarvitun lämmön.

Jatkuvasta palelemisesta kärsivät usein juuri naiset. Jos keho ei jostain syystä tuota lämpöä, ei untuva voi sitoa sitä itseensä. Silloin lämminkin untuvatakki voidaan kokea jopa kylmäksi. Syy herkkään ja usein toistuvaan palelemiseen voi löytyä vaihdevuosista, kilpirauhasongelmista, raudanpuutteesta, tai verenkiertohäiriöistä. Myös väsymys, ahdistuneisuus ja korkea ikä altistavat palelulle.

 

Kerrospukeutuminen on järkevää

Ikäheimo muistuttaa artikkelissa lukijoita kerrospukeutumisen tärkeydestä. Ilma kerrosten välissä toimii eristeenä kylmää ulkoilmaa vastaan. Myös me Joutsenella kehotamme ihmisiä lämpötilan pudotessa lisäämään vaatekerroksia. Hiihtolenkin tauolla kannattaa kaivaa repusta ylle Tauko-takki makkaranpaiston ajaksi tai jäätävässä viimassa pukea kevytuntuvatakki välikerrokseksi kuoritakin alle. Myös untuvatakin alle on syytä lisätä välikerroksia pitämään lämpöä tallessa.

Joutsen Mysi-untuvatakki

Suosi luonnonmateriaaleja

Ihoa vasten olevien vaatteiden materiaaleilla on myös merkitystä. Emme turhaan lämmitä varpaitamme isoäidin kutomilla villasukilla tai pue yllemme merinovillaisia paitoja. Luonnonmateriaalit tuntuvat iholla miellyttävän lämpimiltä. Kylmä heikentää ääreisverenkiertoa, joten kädet ja jalat kannattaa pitää erityisen lämpiminä. Pää kannattaa myös suojata kylmällä hyvin, sillä se haihduttaa paljon lämpöä sekä peittää kylmälle arka kaula ja niska. Muhkean pehmeä huppu suojaa ihanasti tuulessa ja pakkasessa.

Joutsen Aini-untuvatakki

Älä osta liian pientä tai suurta untuvatakkia

Untuvatakin kokoa valitessa kannattaa olla tarkkana. Jos takki on liian pieni, untuva painuu kasaan, eikä pääse muodostamaan kuohkeaa ilmavaippaa, johon lämpö sitoutuu. Jos taas takki on liian suuri, lämmin ilma pääse karkaamaan takin alta ja kylmä puhaltamaan takin sisään. Takkia ostaessa kannattaa ottaa huomioon omat pukeutuminen ja sen asettamat tarpeet. Mies voi haluta takin, jonka alle pikkutakki sujahtaa mukavasti. Silloin ei kannata ostaa aivan naftia untuvatakkia. Samoin nainen, joka pukeutuu mielellään paksuihin neuleisiin, voi valita päällystakista hieman reilumman koon.

Untuva- vai kevytuntuvatakki?

Valmistamme sekä untuva- että kevytuntuvatakkeja. Kevytuntuvatakeilla on käyttöä vuoden ympäri. Ne ovat lähes painottomia sekä vettä ja tuulta hyvin hylkiviä. Monella kevytuntuvatakki on talven lenkkipolkujen ja hiihtolenkkien luottokaveri hengittävyytensä ja keveytensä ansiosta. Mutta yhtä lailla kevytuntuvatakki lämmittää kesällä tuulisilla vesillä ja viilenevällä terassilla. Kevytuntuvatakki on erittäin kätevä ottaa mukaan minne vain, missä vileys saattaa yllättää ja päälle kaipaa mukavaa ja tyylikästä lisälämpöä.

Joutsen Ruska-kevytuntuvatakki

Koska säät ja ihmisten lämmöntarpeet vaihtelevat on mallistossamme eri lämpöisiä kevytuntuvatakkeja.  

Lämpöluokitus auttaa hahmottamaan, kuinka lämpimästä takista on kyse:

ooo Untuvatakit

oo Kevytuntuvatakeista lämpimimmät eli niin kutsutut välikausitakit

o+ Kevytuntuvatakeista hieman lämpimämmät

o   Kevytuntuvatakeista kevyimmät  

Untuvatakit on suunniteltu talvesta nauttimiseen – on talvi sitten viimainen ja lumeton tai pyryttävä pakkastalvi. Käsitys tukahduttavan kuumasta Joutsen-untuvatakista, joka kaivetaan esiin vain 30 asteen pakkasilla, ei vastaa enää nykyistä valikoimaamme. Talvet ovat muuttuneet ja suunnittelun vaatimukset kasvaneet sen mukana. Pyrimme luomaan, lämpimyyden lisäksi, hengittäviä, monikäyttöisiä, hyvin istuvia ja ajattomia takkeja, joilla on mukava ulkoilla ja liikkua kaikissa talvisäissä. Paksut ja jäykät kankaat ovat vaihtuneet keveisiin ja hyvin laskeutuviin mikrokuituihin, joilla on omat etunsa nykyisissä leudommissa talvissa myös vedenhylkivyyden ja tuulenpidon osalta.

Joutsen Tauko-untuvatakki

Pidä, pese ja nauti!

Kun oma ihana luottotakki on löytynyt, se kannattaa muistaa pestä ja huoltaa säännöllisesti. Muuten sen hyvät ominaisuudet heikkenevät ja käyttöikä laskee. Untuvatäyte toimii parhaiten ollessaan puhdas ja ilmava. Joutsen-untuvatakin voi pestä kerta toisensa jälkeen, vaikka kotona. Untuvatäyte ei kutistu tai hajoa oikein pestynä.

Valitse siis ulkoiluun toimintojesi mukainen, sopivan lämmin ja oikean kokoinen takki ja pue sen alle vielä sään mukaiset kerrokset. Näin voit nauttia ulkoilusta vuoden jokaisena päivänä! 

 

Lähteet:

Helsingin Sanomat 3.12.2020: Tutkija kertoo, miksi toiset palelevat talvella ja toiset eivät – Kehon lämmöntuotannon voi moninkertaistaa omilla toimilla